Torin Siittola        


   Historia

   Palvelut ja hinnasto
   Tallit
   Siitosorit
   Varsat
   Kuvat
   Myynnissä
   Tapahtumat
   150-vuotisjuhla
   Yhteistyökumppanit
   Yhteystiedot & sijainti
   Vieraskirja
   Mielipiteenne

   Torin kuuluisat
                 hevoset


[ katso myös siitosorit historiasta nykypäivään ]     

Neljästoista marraskuuta 1855 päätti Liivinmaan aatelisto perustaa Torin siittolan, joka aloitti toimintansa jo vuonna 1856. Historiallisten tietojen mukaan olivat Torin ja Avinurmen kruununkartanot ritarikunnan hallinnassa jo vuodesta 1826 lähtien, mutta niitä käytettiin karjan- ja lampaankasvatuksen kehittämiseen. Vuonna 1855 kartanonherrat pyysivät tsaarilta vuokrasopimuksen pidentämistä 24 vuodella, jotta voitaisiin perustaa siittola… niin perustettiinkin Pärnumaalle Torin siittola, Pärnun kaupungista 26 km päähän. Siittolaa perusteltiin sillä, että paikallinen eestinhevonen oli harvinaistumassa ja rodun pelastamiseksi tarvitaan siittola.

Torin siittola käynnistettiin 47 eestinhevostammalla (säkäkorkeus 135 cm) ja seitsemällä nuorella eestinhevosorilla (säkäkorkeus 140 cm). Lisäksi ostettiin Suomesta 10 suomenhevostammaa ja kolme suomenhevosoria. Ajo- ja "luksus"-hevosiksi ostettiin vielä Saksasta Veilin siittolasta kolme arabioria ja kaksi ravurioria.

Yritykset parantaa risteyttämällä eestinhevosen ominaisuuksia eivät onnistuneet ennen kuin Torin siittolaan tuotiin norfolk-roadster -risteytysori Hetman (synt. 1886), joka pani alulle torinhevosen jalostuksen: se antoi hyviä peltotyöhevosjälkeläisiä ja siitä saivat alkunsa ensimmäiset orilinjat ja tammaperheet.

Perusmateriaalina torinhevosen jalostuksessa oli vuoteen 1936 asti norfolk-hackney ja paikallinen eestinhevonen. Sukulinjojen määrää kasvatettiin 1937 Ranskasta tuotujen uusien postier-bretoniorien avulla. Saatiin uusi yleishevosrotu, joka tunnustettiin Neuvostoliitossa omaksi rodukseen 1950. Eniten esiintyvä väri on rautias läsipää valkeine sukkineen. Luonteeltaan torinhevonen on energinen, ystävällinen, helposti opetettava ja se toimii mielellään ajohevosena.

Yleisesti Torin siittolan 150-vuotinen historia voidaan jakaa seuraavasti:

  
pall.gif (944 bytes) yritykset parantaa eestinhevosen ominaisuuksia 1856-1880
  
pall.gif (944 bytes) luopuminen eestinhevosen parantamisyrityksistä ja siirtyminen kevyempien
       ratsu- ja ajohevosten kasvattamiseen 1880-1908
  
pall.gif (944 bytes) torinhevosen kehittäminen 1908-1920
  
pall.gif (944 bytes) maatalouteen sopivan yleishevosen puhdasjalostus 1920-1973
  
pall.gif (944 bytes) alkaen vuodesta 1973 hannoverilaisten käyttö, jotta rodusta saataisiin keveämpi
       yleishevonen

Lähimenneisyydessä on jalostuksen suunta edelleen muuttunut: raskaamman tyypin sijaan halutaan jalostaa ja kasvattaa kevyempiä ratsuhevosia. Samalla säilytetään ja jalostetaan (n. 25 % syntyvistä varsoista) vanhemmantyyppistä yleishevosta, joka sopii niin valjakko- kuin ratsuhevoseksikin.

Torinhevosten korkeushyppyennätys on kaksi metriä; se kuuluu tammalle Helve.

Vuonna 1989 tuli Neuvostoliiton mestariksi ajohevosten kolmiottelussa (2 km käynti, 2 km ravi, vetokoe) tamma Aroonia (edelleen Torin siittolassa). Myös Neuvostoliiton ennätys vetokokeessa kuuluu Torin siittolan orille Laser, joka veti 126 % oman painonsa. Eestin ennätys ajo- ja vetokokeiden käyntiosuudella kuuluu Torin Siitolan orille Aaker.

Tänään Torin siittolassa on yli 900 ha maata ja n. 100 hevosta. Siitostammoja on 35 ja vuosittain syntyy 10-20 varsaa.