Neljästoista marraskuuta 1855 päätti
Liivinmaan aatelisto perustaa Torin siittolan, joka aloitti toimintansa jo vuonna 1856.
Historiallisten tietojen mukaan olivat Torin ja Avinurmen kruununkartanot ritarikunnan
hallinnassa jo vuodesta 1826 lähtien, mutta niitä käytettiin karjan- ja
lampaankasvatuksen kehittämiseen. Vuonna 1855 kartanonherrat pyysivät tsaarilta
vuokrasopimuksen pidentämistä 24 vuodella, jotta voitaisiin perustaa siittola
niin
perustettiinkin Pärnumaalle Torin siittola, Pärnun kaupungista 26 km päähän.
Siittolaa perusteltiin sillä, että paikallinen eestinhevonen oli harvinaistumassa ja
rodun pelastamiseksi tarvitaan siittola. Torin
siittola käynnistettiin 47 eestinhevostammalla (säkäkorkeus 135 cm) ja seitsemällä
nuorella eestinhevosorilla (säkäkorkeus 140 cm). Lisäksi ostettiin Suomesta 10
suomenhevostammaa ja kolme suomenhevosoria. Ajo- ja "luksus"-hevosiksi ostettiin
vielä Saksasta Veilin siittolasta kolme arabioria ja kaksi ravurioria.
Yritykset parantaa risteyttämällä eestinhevosen
ominaisuuksia eivät onnistuneet ennen kuin Torin siittolaan tuotiin norfolk-roadster
-risteytysori Hetman (synt. 1886), joka pani alulle torinhevosen jalostuksen: se antoi
hyviä peltotyöhevosjälkeläisiä ja siitä saivat alkunsa ensimmäiset orilinjat ja
tammaperheet.
Perusmateriaalina torinhevosen jalostuksessa oli vuoteen
1936 asti norfolk-hackney ja paikallinen eestinhevonen. Sukulinjojen määrää
kasvatettiin 1937 Ranskasta tuotujen uusien postier-bretoniorien avulla. Saatiin uusi
yleishevosrotu, joka tunnustettiin Neuvostoliitossa omaksi rodukseen 1950. Eniten
esiintyvä väri on rautias läsipää valkeine sukkineen. Luonteeltaan torinhevonen on
energinen, ystävällinen, helposti opetettava ja se toimii mielellään ajohevosena.
Yleisesti Torin siittolan 150-vuotinen historia voidaan
jakaa seuraavasti:
yritykset parantaa eestinhevosen ominaisuuksia 1856-1880
luopuminen eestinhevosen parantamisyrityksistä ja siirtyminen
kevyempien
ratsu- ja ajohevosten kasvattamiseen 1880-1908
torinhevosen kehittäminen 1908-1920
maatalouteen sopivan yleishevosen puhdasjalostus 1920-1973
alkaen vuodesta 1973 hannoverilaisten käyttö, jotta rodusta
saataisiin keveämpi
yleishevonen
Lähimenneisyydessä on jalostuksen suunta edelleen
muuttunut: raskaamman tyypin sijaan halutaan jalostaa ja kasvattaa kevyempiä
ratsuhevosia. Samalla säilytetään ja jalostetaan (n. 25 % syntyvistä varsoista) vanhemmantyyppistä
yleishevosta, joka sopii niin valjakko- kuin
ratsuhevoseksikin.
Torinhevosten korkeushyppyennätys on kaksi metriä; se
kuuluu tammalle Helve.
Vuonna 1989 tuli Neuvostoliiton mestariksi ajohevosten
kolmiottelussa (2 km käynti, 2 km ravi, vetokoe) tamma Aroonia (edelleen Torin siittolassa). Myös Neuvostoliiton ennätys
vetokokeessa kuuluu Torin siittolan orille Laser, joka veti 126 % oman painonsa. Eestin
ennätys ajo- ja vetokokeiden käyntiosuudella kuuluu Torin Siitolan orille Aaker.
Tänään Torin siittolassa on yli 900 ha maata ja n. 100
hevosta. Siitostammoja on 35 ja vuosittain syntyy 10-20 varsaa. |